Kun käytössä on tyhjennysten rekisteröinti ja jätteen punnitus, siirtyminen tilavuusperusteisesta jätemaksusta ympäristöperusteiseen jätemaksuun, jossa laskutus perustuu rekisteröityyn painoon, on helppoa.

Yli 30 kuntaa Ruotsissa käyttää painopohjaista jätemaksua sekajätteelle sekä joissakin tapauksissa myös biojätteelle. On tavallista, että kunnissa, joissa ei ole yleistä painoperusteista jätemaksua, suurempien jäteastioiden – kuten konttien ja maanalaisien säiliöiden – tyhjennys laskutetaan silti painon perusteella.

Painoperusteinen jätemaksu toimii taloudellisena ohjauskeinona ja antaa asiakkaalle mahdollisuuden vaikuttaa jätehuollon kustannuksiinsa. Loppukäyttäjä maksaa sen mukaan, kuinka paljon hän kuluttaa ja kuormittaa jätteiden keräys- ja käsittelyjärjestelmää. Mitä enemmän jätettä syntyy, sitä enemmän siitä maksetaan, mikä kannustaa kierrättämään enemmän ja toimimaan siten jätehierarkian ensisijaisuusperusteen mukaisesti.

Kunnat, jotka ovat ottaneet painoperusteisen jätemaksun käyttöön, ovat tehneet niin eri syistä. Toistuvia syitä ovat sekajätteen ja biojätteen määrän vähentäminen, pakkausten, sanomalehtien ja biojätteen lajittelun lisääminen sekä oikeudenmukaisemman laskutusjärjestelmän ja paremman tilastoseurannan mahdollistaminen. Kotitalousjätteen määrän väheneminen jätteenpoltossa pienentää kunnalle aiheutuvia käsittelymaksuja, mikä puolestaan voi mahdollistaa jätemaksujen alentamisen kotitalouksille.

Sekä Ruotsissa että kansainvälisesti tehdyt tutkimukset osoittavat, että kotitalouksista kerätyn lajittelemattoman jätteen määrä vähenee merkittävästi painoperusteisen jätemaksun myötä. Tukholman yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan kunnissa, joissa on käytössä painoperusteinen jätemaksu, syntyy keskimäärin 30 % vähemmän lajittelematonta jätettä kuin muissa Ruotsin kunnissa.

Käyttöönoton jälkeen jätemäärä kasvaa vain samaa tahtia kuin talouskasvun mukanaan tuoma yleinen kasvu. Tämä tarkoittaa, että jätemäärän väheneminen on pysyvää.

Kun jätteen vähentämiseen liittyy taloudellinen kannustin ja lajittelemattoman jätteen määrä vähenee, IVL Svenska Miljöinstitutet -instituutin tutkimus osoittaa, että väheneminen johtuu pääasiassa biojätteen ja pakkausten lisääntyneestä lajittelusta. Tutkimus osoittaa myös, että roskaantumisen lisääntyminen on hyvin vähäistä, vaikka sitä on aiemmin pidetty yhtenä painoperusteiseen jätemaksuun liittyvistä epävarmuustekijöistä.

Jätemaksujärjestelmän rakenne voi vaihdella. Joissakin kunnissa biojätteestä peritään painoon perustuva muuttuva maksu, joka on toisinaan yhtä suuri kuin sekajätteellä, kun taas toiset kunnat eivät peri biojätteestä lainkaan painoperusteista maksua. Sekajätteelle on tavallista, että maksu koostuu kiinteästä osasta, joka määräytyy jäteastian koon mukaan, sekä muuttuvasta osasta, joka perustuu painoon. Niissä noin 30 kunnassa, joissa painoperusteinen jätemaksu on käytössä, kilohinta vaihtelee noin 2 kruunusta 6 kruunuun.

Lisätietoa ja lähteitä tyhjennysten rekisteröinnistä ja jätteen punnituksesta:

# Fråne Anna, Stare Malin, (2014, raport B2147) Miljöstyrande taxa? En guide till viktbaserad avfallstaxa inför beslut, vid införande och drift. IVL Ruotsin ympäristöinstituutti